Recent Changes

Sunday, June 8

  1. 10:51 pm

Sunday, April 13

  1. page Ystavyys edited Lue aikuisten ajatuksia Facebookin "ystävä" määrittelyistä. nn
    Lue aikuisten ajatuksia Facebookin "ystävä" määrittelyistä.nn
    (view changes)
    3:41 am

Monday, November 5

  1. page Ystavyys edited Lue aikuisten ajatuksia Facebookin "ystävä" määrittelyistä.
    Lue aikuisten ajatuksia Facebookin "ystävä" määrittelyistä.
    (view changes)
    6:39 am
  2. page space.menu edited ... 2. Lähtökohtia 3. Ihmisyys Ystävyys Tenttipaketti Linkit
    ...
    2. Lähtökohtia
    3. Ihmisyys
    Ystävyys
    Tenttipaketti
    Linkit
    (view changes)
    6:37 am

Tuesday, January 16

  1. page Tenttipaketti edited 1. Minuus syntyy suhteessa maailmaan ... muita ihmisiä. Voit lukea tämän kurssin vitriinistä …

    1. Minuus syntyy suhteessa maailmaan
    ...
    muita ihmisiä. Voit lukea tämän kurssin vitriinistä verkkokurssilaisten kirjoittamia susilapsista tai erakoista kertovia tarinoita. Oppikirja viittaa
    Lue oppikirjasta sivut 10-50 (Himberg & Jauhiainen: Suhteita - minä, me ja muut).
    Valitse jokin alla olevista tehtävistä. Kirjoita otsikon mukainen essee.
    ...
    Miksi asenteita on niin vaikea muuttaa?
    2. Tunne-elämä ja sosiaaliset suhteet
    ...
    vuorovaikutussuhteessa. Tunteiden tunnistaminen, niidentunnistaminen ja nimeäminen, tunteista
    Lue oppikirjasta sivut 51-73. Valitse yksi alla olevista tehtävistä.
    Kirjoita yleisönosastokirjoitus valitsemaasi lehteen (kerro, mihin) aiheesta tunteet ja sosiaalinen vuorovaikutus. Otsikoi itse.
    ...
    Vietämme suurimman osan valveillaoloaikaamme muiden ihmisten seurassa. Varsinkin lapsuudessa sosiaalinen vuorovaikutus on merkittävin yksilön minuutta, tietoja ja taitoja kasvattava elämän alue. Opimme ihmisiksi ihmisten avulla. Opimme ymmärtämään itseämme ja muita sosiaalisten suhteiden avulla. Pienellä vauvalla on perusvalmiudet tähän oppimiseen. Sosiaalisissa suhteissa riittää silti vielä uutta opittavaa eläkeikään ehtineellekin. Opimme vähitellen muodostamaan sisäisiä malleja sosiaalisesta maailmasta. Näiden mallien (skeemojen, skriptien) avulla kykenemme ennakoimaan ja tulkitsemaan niitä tilanteita ja viestejä, joita kohtaamme. Viestintä vaatii yhteistä kieltä. Pelkkä puhuttu tai kirjoitettu kieli ei riitä, vaan tarvitsemme myös kykyä tulkita ja käyttää eleitä, ilmeitä, äänen sävyjä ja muita kulttuuriseen kommunikaatioon liittyviä viestintävälineitä.
    Lue oppikirjasta sivut 74 - 91. Valitse yksi alla olevista tehtävistä.
    ...
    sähköisessä viestinnässä. Oletko keksinyt omia hymiöitä? Käytätkö itse hymiöitä?Perustele näkemyksesi sosiaalipsykologian näkökulmasta.
    Jotkut ihmiset ovat sosiaalisesti hyvin taitavia. Toisilla taas on vähemmän sosiaalista älykkyyttä, mikä näkyy vähäisempänä taitona tulkita sosiaalisia tilanteita tai yksioikoisina reagointitapoina (esim. riitojen selvittely nyrkeillä). Mieti ja listaa, miten eri-ikäisiä lapsia ja aikuisia voisi opettaa ja harjoittaa sosiaaliseen taidokkuuteen. Mieti vähintään kaksi harjoitus- tai oppimiskeinoa eri ikäkausille: 1. vauvaikä, 2. leikki-ikä, 3. alakouluikä, 4. murrosikä, 5. varhaisaikuisuus, 6. keski-ikä ja 7. vanhuusikä. Voit antaa esimerkkinä jotain, mitä jo käytetään tai voit keksiä oman harjoituksen.
    Miten ihmiset ilmaisevat pukeutumisella sosiaalisesti merkittäviä viestejä? Voit kuvittaa esityksesi.
    ...
    Haastattele jotakin yhdistys- tai projektitoiminnassa ollutta ihmistä. Esittele hänelle kehitysprosessin vaiheet: muotoutuminen, kuohunta, normittaminen ja toteuttaminen (forming, norming, storming, performing; ks. oppikirja s. 146 - 147). Kysy, onko tämä vaiheittainen eteneminen hänen kokemuksiaan vastaavaa. Millaisia esimerkkejä hänellä on näistä eri vaiheista. Voit muutenkin kysellä ryhmätoimintaan liittyvistä hyvistä ja huonoista puolista. Tee mahdollisimman hyvät muistiinpanot, kirjoita ne puhtaaksi ja lisää vielä oma loppupohdinta.
    Kokoa mahdollisimman laaja esitys tavoista, joilla erilaiset ryhmät osoittavat muille omaa identiteettiään. Voit kuvittaa esityksesi. Selitä aluksi, mitä ryhmäidentiteetti tarkoittaa ja sitten esimerkkien avulla, miten se näkyy.
    ...
    kaverin kanssa pienoiskuunnelmana kasetille tai CD-levylle).pienoiskuunnelmana).
    7. Erilaiset ryhmät
    Vaikka puhutaan yleisellä tasolla ryhmistä ja ryhmäilmiöistä, on aina myös muistettava, että kuten yksilöitä, myös ryhmiä on monenlaisia. Ryhmät ovat osa ihmisten yhteistä toimintaa. Yhteiskunnallinen organisoituminen on heimokulttuureista lähtien ihmisille turvaa ja helpottanut monella tavalla elämää. Ihmiselle on ollut edullista luopua osasta vapauttaan ja sitoutua toimintaan, jonka tavoitteena on ollut yhteinen hyvä. Yhteistoiminnan syyt vaihtelevat ja näin vaihtelevat myös yhteistoiminnan muodot.
    (view changes)
  2. page Tenttipaketti edited ... Laadi itseäsi tai jotain muuta henkilöä koskeva sosiaalisten verkostojen kartta. Selitä, miten…
    ...
    Laadi itseäsi tai jotain muuta henkilöä koskeva sosiaalisten verkostojen kartta. Selitä, miten sosiaaliset verkostot toimivat.
    Mieti, millaisiin satunnaisiin ryhmätilanteisiin sinä joudut? Kuinka tiedät, miten toimia niissä? Mitä tapahtuisi, jos toimisitkin joskus toisin. Kuvittele tilanteita (tai käytä todellisia esimerkkejä), joissa satunnaisissa ryhmissä yksi ihminen toimii vastoin yleisiä toimintatapoja. Miten muut reagoivat? Miten tilanne etenee? Mitä tapahtuisi, jos toisin toimiminen olisi yleistä?
    7.8. Vuorovaikutuksen tutkimus
    ...
    ja muut.
    Sosiaalipsykologista

    Sosiaalipsykologista
    tutkimusta sovelletaan
    ...
    ja ryhmäidentiteeteistä.
    Sosiaalipsykologisissa

    Sosiaalipsykologisissa
    tutkimuksissa käytetään
    ...
    kokonaiskuvaa ilmiöstä.
    Tutkimuksen

    Tutkimuksen
    eettisyys on
    ...
    edun vuoksi.
    Lue

    Lue
    oppikirjasta sivut
    ...
    - 203. ValitseValitse yksi alla olevista tehtävistä.
    Tee tiivistelmä oppikirjassa esitetyistä tutkimusmenetelmistä ja selvitä tutkimuksen tekoon liittyvät keskeiset käsitteet (oppikirjan luku 2, s. 193 - 201).
    Oppikirjassa esitellään osassa I, luvussa 4 (s. 34 - 50) arvojen ja asenteiden muodostumista ja tutkimista. Suunnittele ja toteuta pienimuotoinen arvo- tai asennetutkimus. Selvitä tutkimuksen kulku ja tulokset kirjallisessa raportissa. Pyydä tarvittaessa opettajalta apua tutkimuksen suunnitteluun.
    (view changes)
  3. page Tenttipaketti edited ... Kirjoita suvaitsevaisen ja etnosentrisen ihmisen välinen väittely dialogimuotoisena (voit tote…
    ...
    Kirjoita suvaitsevaisen ja etnosentrisen ihmisen välinen väittely dialogimuotoisena (voit toteuttaa myös kaverin kanssa pienoiskuunnelmana kasetille tai CD-levylle).
    7. Erilaiset ryhmät
    ...
    yhteistoiminnan muodot.
    Yhteisöä

    Yhteisöä
    (esim. heimo,
    ...
    itsestään selvyys.
    Tavoitteellinen

    Tavoitteellinen
    ryhmä toimii
    ...
    saada aikaan.
    Satunnaisessa

    Satunnaisessa
    ryhmässä tilannetekijät
    ...
    jättäytyä sivustakatsojaksi.
    Erilaisissa

    Erilaisissa
    ryhmissä toimivat
    ...
    organisoimassa katupartiotoiminnassa.
    Ryhmämuoto

    Ryhmämuoto
    vaikuttaa siihen,
    ...
    itseohjautuvasta) ryhmätoiminnasta.
    Lue

    Lue
    oppikirjasta sivut
    ...
    - 189. ValitseValitse yksi alla olevista tehtävistä.
    Ryhmämuotojen muotovaliot: Kuvaile jokaisen ryhmämuodon kohdalta sinulle ihanteellisin ryhmä (yhteisö, tavoitteellinen ryhmä, satunnainen ryhmä ja verkosto). Millaisessa ryhmässä viihtyisit parhaiten? Mikä sinun mieluisin roolisi kussakin ryhmämuodossa olisi? Millä tavalla ryhmän toiminta sujuisi ja kuinka sitä johdettaisiin? Voit ottaa ideaalimalliksi myös jonkin jo tapahtuneen ryhmätilanteen.
    Laadi nuoriso-ohjaajan käsikirja erilaisia tavoitteellisen ryhmän ohjaamista varten.
    Laadi itseäsi tai jotain muuta henkilöä koskeva sosiaalisten verkostojen kartta. Selitä, miten sosiaaliset verkostot toimivat.
    Mieti, millaisiin satunnaisiin ryhmätilanteisiin sinä joudut? Kuinka tiedät, miten toimia niissä? Mitä tapahtuisi, jos toimisitkin joskus toisin. Kuvittele tilanteita (tai käytä todellisia esimerkkejä), joissa satunnaisissa ryhmissä yksi ihminen toimii vastoin yleisiä toimintatapoja. Miten muut reagoivat? Miten tilanne etenee? Mitä tapahtuisi, jos toisin toimiminen olisi yleistä?
    7. Vuorovaikutuksen tutkimus
    Sosiaalipsykologiaa voidaan pitää siltatieteenä psykologian ja sosiologian välillä. Psykologiassa keskeisenä tutkimuskohteena on yksilö ja sosiologiassa yhteisö. Toki molemmissa otetaan huomioon ihmisten yksilöllisyys ja yhteisöllinen toiminta. Sosiaalipsykologia itsenäisenä tieteenalana sijoittuu näiden kahden välimaastoon. Sosiaalipsykologian keskeinen tutkimuskohde on vuorovaikutus eli sosiaaliset suhteet ja se, kuinka ihmiset vaikuttavat toinen toisiinsa sosiaalisen toiminnan ja viestinnän kautta. Tutkimus ulottuu niin yksilön sisäistämien sosiaalisten vaikutteiden suuntaan kuin ryhmien välisiin ja ryhmien sisäisiin toimintoihin. Hyvin paljon sosiaalipsykologian sisällöstä kiteytyy oppikirjan nimeen: Suhteita – minä, me ja muut.
    Sosiaalipsykologista tutkimusta sovelletaan esimerkiksi kasvatuksen, koulutuksen, viestinnän, terveydenhoidon, työelämän ja ryhmätoiminnan alueilla. Sosiaalipsykologisesta tiedosta on hyötyä kaikille ihmissuhdetyötä tekeville ja johtavassa asemassa oleville ihmisille. Sosiaalipsykologisella tiedolla on myös paljon merkitystä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sosiaalisesti tuotettu tieto vaikuttaa vahvasti esimerkiksi asenteiden muotoutumiseen. Asennetutkimusta voidaan hyödyntää vaikkapa terveysvalistuksessa tai mainonnassa. Rasismin vastaiseen työhön ja kulttuurikasvatukseen tarvitaan niin ikään sosiaalipsykologian tuottamaa tietoa esimerkiksi ryhmien välisistä suhteista ja ryhmäidentiteeteistä.
    Sosiaalipsykologisissa tutkimuksissa käytetään kaikkia yleisiä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Aiemmin tutkimusta tehtiin hyvin paljon järjestetyissä laboratoriotilanteissa. Tavoiteltiin mitattavaa määrällistä tietoa (kvantitatiivinen tutkimus). Tämän päivän tarpeet kohdistuvat sosiaalisten ilmiöiden ymmärtämiseen, joten tutkimusmenetelmät ovat painottuneet laadullisiin tapoihin (kvalitatiivinen tutkimus) tai laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien yhdistelmiin. Tutkimusmenetelmän valintaa ohjaa tutkimusongelma. Samaa ongelmaa voidaan tutkia samoilla menetelmillä useita kertoja, jolloin voidaan tehdä vertailuja. Toisaalta samaa ongelmaa voidaan tutkia myös useilla menetelmillä, jolloin voidaan tavoitella laajempaa kokonaiskuvaa ilmiöstä.
    Tutkimuksen eettisyys on sosiaalipsykologiassa usein ollut keskustelun kohteena. Vakavimmin asia tuli esille Milgramin tottelevaisuuskokeen jälkeen (ks. oppikirja s. 134 - 135). Suomessa suurta paheksuntaa herätti jokunen vuosi sitten sosiaalipsykologian pro gradu, jonka tutkimusaineistoa miespuolinen opiskelija oli kerännyt ravintoloista naiseksi pukeutuneena. Hänen tutkimuskohteenaan olivat naisen iskemiseen liittyvät eleet ja ilmeet. Keskeisenä ohjeena pidetään sitä, ettei tutkimus saa tuottaa tutkittaville fyysistä tai psyykkistä häiriötä ja tutkimukseen osallistumisen tulee olla vapaaehtoista (tutkimuslupa). Koska sosiaalipsykologinen tutkimus tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, on tutkijan ja tutkimusryhmän aina tapauskohtaisesti mietittävä tutkimuksen eettisiä kysymyksiä. Yksilön intimiteetti ei saa kuitenkaan vaarantua yhteisen edun vuoksi.
    Lue oppikirjasta sivut 191 - 203. Valitse yksi alla olevista tehtävistä.
    Tee tiivistelmä oppikirjassa esitetyistä tutkimusmenetelmistä ja selvitä tutkimuksen tekoon liittyvät keskeiset käsitteet (oppikirjan luku 2, s. 193 - 201).
    Oppikirjassa esitellään osassa I, luvussa 4 (s. 34 - 50) arvojen ja asenteiden muodostumista ja tutkimista. Suunnittele ja toteuta pienimuotoinen arvo- tai asennetutkimus. Selvitä tutkimuksen kulku ja tulokset kirjallisessa raportissa. Pyydä tarvittaessa opettajalta apua tutkimuksen suunnitteluun.
    Esittele jokin sosiaalipsykologinen tutkimus. Pyydä tarvittaessa opettajalta apua aineiston hankkimisessa.
    Suunnittele kolme sosiaalipsykologista koetta (pinnallinen luonnos aiheista ja menetelmistä), jotka voisivat olla yhteiskunnallisesti tärkeitä tutkimuksia mutta joita ei tutkimuseettisten näkökohtien vuoksi voisi toteuttaa. Perustele tutkimusten yleishyödyllisyys ja eettiset esteet.

    (view changes)
  4. page Tenttipaketti edited ... Hyvä johtaja erilaisissa tilanteissa. 6. Ryhmä toimii ... ryhmän jäsenissä. Ryhmäproses…
    ...
    Hyvä johtaja erilaisissa tilanteissa.
    6. Ryhmä toimii
    ...
    ryhmän jäsenissä.
    Ryhmäprosessiin

    Ryhmäprosessiin
    liittyviä ongelmia
    ...
    läpi ongelmien.
    Ristiriitoja

    Ristiriitoja
    ja hankausta
    ...
    vieraita kohtaan.
    Lue

    Lue
    oppikirjasta sivut
    ...
    olevista tehtävistä.
    Seuraa jotakin ryhmätilannetta (esimerkiksi koulussa tai harrastusten parissa). Mitä ryhmäprosesseja havaitsit tilanteessa? Miten eri ihmiset pyrkivät viemään ryhmätilannetta eteenpäin? Millaisia virallisia rooleja ihmisillä oli? Mitä epävirallisia rooleja heille annettiin tai he omaksuivat? Miten vastuu jakautui ryhmätilanteessa? Pyrittiinkö tilanteessa tiedostamaan ja/tai käsittelemään mahdollisia ongelmia?
    Piirrä sarjakuva jostakin tuntemastasi tai kuvitteellisesta ryhmän prosessista.
    ...
    Kokoa mahdollisimman laaja esitys tavoista, joilla erilaiset ryhmät osoittavat muille omaa identiteettiään. Voit kuvittaa esityksesi. Selitä aluksi, mitä ryhmäidentiteetti tarkoittaa ja sitten esimerkkien avulla, miten se näkyy.
    Kirjoita suvaitsevaisen ja etnosentrisen ihmisen välinen väittely dialogimuotoisena (voit toteuttaa myös kaverin kanssa pienoiskuunnelmana kasetille tai CD-levylle).
    7. Erilaiset ryhmät
    Vaikka puhutaan yleisellä tasolla ryhmistä ja ryhmäilmiöistä, on aina myös muistettava, että kuten yksilöitä, myös ryhmiä on monenlaisia. Ryhmät ovat osa ihmisten yhteistä toimintaa. Yhteiskunnallinen organisoituminen on heimokulttuureista lähtien ihmisille turvaa ja helpottanut monella tavalla elämää. Ihmiselle on ollut edullista luopua osasta vapauttaan ja sitoutua toimintaan, jonka tavoitteena on ollut yhteinen hyvä. Yhteistoiminnan syyt vaihtelevat ja näin vaihtelevat myös yhteistoiminnan muodot.
    Yhteisöä (esim. heimo, perhe, kylä) sitoo ensisijaisesti yhteinen ponnistelu elannon tai elämän yleisten edellytysten turvaamiseksi. Kun nykyään puhutaan uusyhteisöllisyydestä, tarkoitetaan tarkoituksella ja tietoisesti muodostettuja yhteisöjä, joissa pyritään samoihin arvopäämääriin (esim. lapsista tai naapureista välittäminen), jotka olivat vanhoissa heimo- tai kyläyhteisöissä luontaista toimintaa. Yksilöllisyyttä (individualismia) korostavassa yhteiskunnassa yhteisöllinen vastuunkanto ei ole enää itsestään selvyys.
    Tavoitteellinen ryhmä toimii tietoisesti ja usein virallisissa asiapapereissakin osoitetun tavoitteen motivoimana. Tavoitteelliset ryhmät syntyvät erilaisten yhteisöjen sisällä. Mitä suurempi yhteisö on sitä enemmän sen piiriin mahtuu erilaisiin tavoitteisiin pyrkiviä ihmisiä. Näin esimerkiksi työväestön piirissä on organisoitunut erilaisia ammattiyhdistyksiä edistämään saman ammatin harjoittajien etuja. Tavoitteellisen ryhmän toiminnassa erilaiset ihmiset voivat liittää omaa osaamistaan yhteen. Puhutaan ryhmän synenergiasta. Ryhmä pystyy monissa tilanteissa tekemään enemmän kuin sen yksittäiset jäsenet yhteensä voisivat saada aikaan.
    Satunnaisessa ryhmässä tilannetekijät luovat ryhmän. Satunnaiset ryhmätilanteet sujuvat luontevasti ja kuluttavat mahdollisimman vähän yksilön energiaa, kun ihminen on omaksunut kulttuuriset toimintatavat. Satunnaisissa ryhmätilanteissa ryhmädynamiikka näkyy vuorovaikutuksessa ja toiminnassa. Koska tilanne ei toistu ja ryhmän jäsenet saattavat olla toisilleen tuntemattomia, voi yksilö omaksua satunnaisessa ryhmässä luonteensa mukaisia toimintarooleja, kokeilla uutta tai myös helposti myös välttää vastuun ottamista ja jättäytyä sivustakatsojaksi.
    Erilaisissa ryhmissä toimivat ihmiset luovat siltoja eri ryhmien välille. Eri ryhmillä voi olla myös yhteisiä etuja ja ryhmät voivat olla yhteydessä toisiinsa. Myös viestintätekniikka, varsinkin Internet, luo mahdollisuuden maantieteellisesti toisistaan kaukana olevien, samaa asiaa ajavien ryhmien väliseen yhteistyöhön. Tällaista ryhmätoimintaa nimitetään sosiaaliseksi verkostoksi. Liiketalouden puolella on viime aikoina puhuttu vastaavan tyyppisestä, taloudelliseen yhteistoimintaan tähtäävästä verkostotaloudesta. Sosiaalinen verkosto ei ole keskitetysti ohjattu ja johdettu vaan erilaisten tilanteiden ja tavoitteiden aktivoimaa, usein myös yksittäisten henkilöiden sytyttämää toimintaa. Sosiaalisen verkoston toiminta näkyy esimerkiksi silloin, kun yksittäinen perhe joutuu tulipalon vuoksi pulaan ja saa apua suvulta, tuttavilta sekä asuinalueella toimivilta erilaisilta järjestöiltä. Verkostotoiminta näkyy myös esimerkiksi vanhempien ja viranomaisten yhteisesti organisoimassa katupartiotoiminnassa.
    Ryhmämuoto vaikuttaa siihen, millaista ohjaamista ryhmässä tarvitaan. Joissakin tilanteissa kaivataan nimettyä johtajaa, joissakin valmentajan tai fasilitaattorin tyyppistä kannustajaa ja neuvojaa. Joissakin tilanteissa ryhmän ohjaus voidaan jakaa usealle henkilölle. Esimerkiksi satunnaisissa ryhmissä harvoin kukaan varsinaisesti ohjaa ryhmän toimintaa. Tällöin puhutaankin itseohjatusta (tai itseohjautuvasta) ryhmätoiminnasta.
    Lue oppikirjasta sivut 162 - 189. Valitse yksi alla olevista tehtävistä.
    Ryhmämuotojen muotovaliot: Kuvaile jokaisen ryhmämuodon kohdalta sinulle ihanteellisin ryhmä (yhteisö, tavoitteellinen ryhmä, satunnainen ryhmä ja verkosto). Millaisessa ryhmässä viihtyisit parhaiten? Mikä sinun mieluisin roolisi kussakin ryhmämuodossa olisi? Millä tavalla ryhmän toiminta sujuisi ja kuinka sitä johdettaisiin? Voit ottaa ideaalimalliksi myös jonkin jo tapahtuneen ryhmätilanteen.
    Laadi nuoriso-ohjaajan käsikirja erilaisia tavoitteellisen ryhmän ohjaamista varten.
    Laadi itseäsi tai jotain muuta henkilöä koskeva sosiaalisten verkostojen kartta. Selitä, miten sosiaaliset verkostot toimivat.
    Mieti, millaisiin satunnaisiin ryhmätilanteisiin sinä joudut? Kuinka tiedät, miten toimia niissä? Mitä tapahtuisi, jos toimisitkin joskus toisin. Kuvittele tilanteita (tai käytä todellisia esimerkkejä), joissa satunnaisissa ryhmissä yksi ihminen toimii vastoin yleisiä toimintatapoja. Miten muut reagoivat? Miten tilanne etenee? Mitä tapahtuisi, jos toisin toimiminen olisi yleistä?

    (view changes)
  5. page Tenttipaketti edited ... Kurt Lewinin kenttäteoria. Mieti, voitko sen avulla ymmärtää jonkin sellaisen ryhmän toimintaa…
    ...
    Kurt Lewinin kenttäteoria. Mieti, voitko sen avulla ymmärtää jonkin sellaisen ryhmän toimintaa, joka on tullut sinulle tutuksi.
    Hyvä johtaja erilaisissa tilanteissa.
    ||
    Ryhmä
    6. Ryhmä toimii
    ||

    Ryhmä ei
    ...
    ryhmän jäsenissä. Ryhmäprosessiin
    Ryhmäprosessiin
    liittyviä ongelmia
    ...
    läpi ongelmien. Ristiriitoja
    Ristiriitoja
    ja hankausta
    ...
    vieraita kohtaan. Lue
    Lue
    oppikirjasta sivut
    ...
    - 159. ValitseValitse yksi alla olevista tehtävistä. * Seuraa
    Seuraa
    jotakin ryhmätilannetta
    ...
    mahdollisia ongelmia? * Piirrä
    Piirrä
    sarjakuva jostakin
    ...
    ryhmän prosessista. * Haastattele
    Haastattele
    jotakin yhdistys-
    ...
    oma loppupohdinta. * Kokoa
    Kokoa
    mahdollisimman laaja
    ...
    se näkyy. * Kirjoita
    Kirjoita
    suvaitsevaisen ja
    (view changes)
  6. page Tenttipaketti edited ... Kurt Lewinin kenttäteoria. Mieti, voitko sen avulla ymmärtää jonkin sellaisen ryhmän toimintaa…
    ...
    Kurt Lewinin kenttäteoria. Mieti, voitko sen avulla ymmärtää jonkin sellaisen ryhmän toimintaa, joka on tullut sinulle tutuksi.
    Hyvä johtaja erilaisissa tilanteissa.
    ||
    Ryhmä toimii
    ||
    Ryhmä ei koskaan elä pysähtyneessä, staattisessa tilassa vaan ainaisessa liikkeessä kohti tavoitetta. Ryhmädynamiikka vaikuttaa ryhmän kehityskaareen. Puhutaan ryhmän prosessista. Muutos sisältää ennakoitua kehitystä ja odottamattomia tapahtumia (muutosprosessi). Myönteiseenkin kehittymiseen liittyy välillä ratkaistavia ristiriitoja (kehitysprosessi). Mitä paremmin ryhmän jäsenet tai vähintään ryhmänjohtajat tuntevat ryhmän prosesseja, sitä paremmin ryhmässä osataan käsitellä vastaan tulevia tilanteita. Erittäin tärkeää olisi se, että ryhmässä kyettäisiin käsittelemään ryhmäprosessin etenemistä estäviä ongelmia. Esimerkiksi tiedostamattomat odotukset, epäselvät tehtävämäärittelyt ja vaillinainen vastuunjako voivat aiheuttaa epävarmuutta ja ahdistusta ryhmän jäsenissä. Ryhmäprosessiin liittyviä ongelmia saatetaan vältellä ja vähätellä. Näin käy usein uusissa ryhmissä, joissa toimintatavat eivät ole vielä kehittyneet. Samoin voi käydä suuressa, vakiintuneessa mutta hajanaisessa ryhmässä, jossa yksilö keskittyy omaan toimintaansa ja omiin tavoitteisiinsa. Ryhmässä olisi hyvä oppia näkemään ongelmat, ristiriidat ja toiminnan häiriöt kehittymisen kannalta välttämättöminä ja työstettäessä jopa hedelmällisinä. Avoimuus ja tietoinen käsittely vievät ryhmää läpi ongelmien. Ristiriitoja ja hankausta syntyy myös ryhmän suhteissa omaan ympäristöönsä, toisiin ryhmiin. Hyvin tyypillistä on oman ryhmän suosiminen ulkoryhmien kustannuksella. Oma toimintatapa näyttää oikealta ja toisten toimintatapa tuomittavalta tai vähintään huonolta. Ryhmäidentiteetin kannalta on tärkeää suhtautua myönteisesti omaan ryhmään. Samoin kuin yksilöpsykologiassa voidaan sosiaalipsykologiassakin puhua ryhmiä tarkasteltaessa heikosta itsetunnosta. Omasta ryhmäidentiteetistään epävarma ryhmä on suvaitsematon, sortaa heikompia ja toimii jopa rasistisesti vieraita kohtaan. Lue oppikirjasta sivut 140 - 159. Valitse yksi alla olevista tehtävistä. * Seuraa jotakin ryhmätilannetta (esimerkiksi koulussa tai harrastusten parissa). Mitä ryhmäprosesseja havaitsit tilanteessa? Miten eri ihmiset pyrkivät viemään ryhmätilannetta eteenpäin? Millaisia virallisia rooleja ihmisillä oli? Mitä epävirallisia rooleja heille annettiin tai he omaksuivat? Miten vastuu jakautui ryhmätilanteessa? Pyrittiinkö tilanteessa tiedostamaan ja/tai käsittelemään mahdollisia ongelmia? * Piirrä sarjakuva jostakin tuntemastasi tai kuvitteellisesta ryhmän prosessista. * Haastattele jotakin yhdistys- tai projektitoiminnassa ollutta ihmistä. Esittele hänelle kehitysprosessin vaiheet: muotoutuminen, kuohunta, normittaminen ja toteuttaminen (forming, norming, storming, performing; ks. oppikirja s. 146 - 147). Kysy, onko tämä vaiheittainen eteneminen hänen kokemuksiaan vastaavaa. Millaisia esimerkkejä hänellä on näistä eri vaiheista. Voit muutenkin kysellä ryhmätoimintaan liittyvistä hyvistä ja huonoista puolista. Tee mahdollisimman hyvät muistiinpanot, kirjoita ne puhtaaksi ja lisää vielä oma loppupohdinta. * Kokoa mahdollisimman laaja esitys tavoista, joilla erilaiset ryhmät osoittavat muille omaa identiteettiään. Voit kuvittaa esityksesi. Selitä aluksi, mitä ryhmäidentiteetti tarkoittaa ja sitten esimerkkien avulla, miten se näkyy. * Kirjoita suvaitsevaisen ja etnosentrisen ihmisen välinen väittely dialogimuotoisena (voit toteuttaa myös kaverin kanssa pienoiskuunnelmana kasetille tai CD-levylle).

    (view changes)

More